S

uomalaisyritysten markkinointibudjetit ovat liian alhaiset, markkinointia tehdään väärään aikaan tai digivimmassa unohtuu asiakas.Tällaisia syitä annettiin viime vuoden aikana siihen, että Suomessa yritysten markkinointi on vanhanaikaista, vähäistä ja tylsää.  Väitän, että markkinoinnin laatu ja vaikuttavuus paranevat, jos eri osastot lakkaavat elämästä siiloissa. Viestintä, markkinointi, myynti ja IT ovat kaikki eläneet omissa poteroissaan, vaikka käytännössä toimiva markkinointi edellyttää näiden kaikkien saumatonta yhteistyötä. Ehkä jonkinlaista muutosta onkin luvassa, kun työnkuvat murtuvat ja työntekijät seilaavat eri tehtävien välillä. Yrityksiin haetaan omia myyntihenkisiä journalisteja ja toimituksiin sisältömarkkinoijia, joiden pitää osata koodata.

Lopetetaan ainakin se jargoni!

Olen taustaltani journalisti. Siinä roolissa joutuu pitämään selkeää eroa mainontaan ja kaupalliseen sisältöön – jopa torjumaan sitä. Olen siis omalta osaltani ollut poterossa pitkään. Nyt yritysviestintää tehdessäni ovi myyntiin ja markkinointiin on avautunut, mutta markkinointiammattilaisten seurassa koen edelleen vierautta. Termit ovat outoja, puhe nopeaa ja sisältö kevyttä. Olen seurannut pitkään talouselämää ja ollut mukana liike-elämässäkin. Odotan uusia avauksia. Mutta markkinoinnin tiimoilta keskusteltavat asiat vaikuttavat yksinkertaisilta, lähes pelkältä jargonilta. Pyörää keksitään uudelleen ja sitä esitellään asiakkaalle uudella nimellä. Pahoin pelkään, että monet asiakkaat kokevat samoin. Eivätkä siksi panosta markkinointiin. Ainakin pk-asiakkaalle viestintä, markkinointi ja myynti menevät sujuvasti sekaisin. Asiakas haluaa näkyvyyttä tuotteelleen tai palvelulleen, eikä hänelle ole väliä, tekeekö sen viestintä-, markkinointi-, mainos- vai mediatoimisto. Journalistikin kelpaa! Kerron kolme tosielämästä eteen tullutta esimerkkiä, jossa käsitteitä on jouduttu määrittelemään ennen projektin aloitusta.

  1. Asiakas haluaa medianäkyvyyttä. Hän pyytää viestintätoimistolta artikkelia paikallislehteen. Tulee tarve selvittää journalismin, tiedotteen ja mainosartikkelin Kustannukset ja vaikuttavuus vaihtelevat sen mukaan, mikä taho jutun tekee.
  2. Asiakas haluaa uudet verkkosivustosisällöt. Kyseessä on erityistä substanssiosaamista vaativa toimiala, jonka toiminta esitellään suurelle yleisölle. Asiakas puhuu markkinoinnista, vaikka kyse on viestinnästä ja IT:stä.
  3. Asiakas haluaa teknisesti nykyistä toimivamman verkkosivuston. Asiakas tapaa useita viestintä-, mainos-, PR-, IT- ja konsulttitoimistojen edustajia ja puhuu viestintäprojektista. Aikaa kilpailutukseen kuluu kolme kuukautta. Kaikki tarjoavat erilaista toteutusta, vaikka tilaus olisi yksinkertaisimmillaan ”uusi Wordpress-pohjainen sivusto olemassaolevilla sisällöillä”.

Millä kielellä sitten kannattaa puhua?

Jos edellä mainitut viestintäammattilaisten näkökulmasta perusasiat menevät insinööritaustaisilla yritysjohtajilla sekaisin, täytyy palveluntarjoajan roolissa olla erityisen tarkka, mitä lupaa ja sitten lunastaa lupaukset. Yritys- ja myyntiviestienkin täytyy olla paitsi totta myös kiinnostavaa. Miten sitten asiakkaalle kannattaa puhua?

  1. Viesti selkeästi projektin odotuksista. Määrittele tavoitteet niin, että kaikki ymmärtävät. Asiakas ei välttämättä osaa ostaa, joten myyjän pitää osata kertoa, mikä on projektin lopputulos ja miten sitä mitataan.
  2. Kerro asiakkaalle hyödyistä ja riskeistä. Jos tavoitteenamme on parantaa ja kasvattaa suomalaista markkinointia, haluamme tehdä uusia asioita. Se ei onnistu, jos hyödyt eivät avaudu asiakkaalle.
  3. Ehkäise siiloutumista kuin ruttoa! Määrittele viestinnän sisäiset roolit, jotta asiakasta ja johtoa ei kuormiteta liikaa. Tehkää yhteistyötä ja ymmärtäkää toistenne työtä. Liian usein esimerkiksi graafikko ei ymmärrä, mihin IT pystyy ja sisällöntuottaja ei käsitä myynnin haasteita.

Väitän, että viestimällä paremmin sisäisesti ja ulkoisesti, voidaan taata onnistuneemmat markkinointiprojektit. Kun markkinointi onnistuu, sitä halutaan lisää. Haluttavaan palveluun panostetaan, yritysten myynti kasvaa ja tulokset paranevat. Paremmista tuloksista hyötyvät paitsi yritys, sen omistajat, työntekijät ja sidosryhmät, myös koko yhteiskunta. Viestintä on työelämätaito, jonka rooli korostuu yhä enemmän tulevaisuudessa. Kaikkien pitää osata viestiä.

-Minna Rajainmäki

Kirjoittaja on itsenäinen viestintäyrittäjä, joka perusti kesällä 2017 kestävän kehityksen teemoihin keskittyvän viestintätoimisto Rodinia Oy:n. Taustalla on 13 vuotta viestinnän töitä journalistina ja viestintäsuunnittelijana. Lisäksi kokemusta on erilaisista asiakaspalvelutehtävistä, opetustöistä ja vapaaehtoistöistä ihmisoikeuksien parissa. Harrastuksina alppilajit ja kahvilajikkeilla hienostelu. Tyylinä suorasukaisuus ja yllättävä huumori.

Julkaistu 
14.1.2018
Blogit
 -kategoriassa

Lisää 

Blogit

 -kategoriasta

Katso kaikki

Tilaa uutiskirje ja saat tiedon tapahtumista, koulutuksista ja markkinoinnin työpaikoista ensimmäisten joukossa!

No spam ever. Read our Privacy Policy
Thank you! Your submission has been received!
Oops! Something went wrong while submitting the form.