Blogit

Useimmissa B2B-yrityksissä kasvustrategia on paperilla kunnossa. Tavoitteet on asetettu, toimenpiteet listattu, vastuut jaettu. Järjestäydyttykin on – ainakin vähän. Sitten alkaa jalkautusvaihe. Tekeminen tahmaa ja tulokset jäävät tavoitteista. Yhteistyö rakoilee. Lopuksi mietitään yhdessä miksi. Laskeutuu vaivaantunut hiljaisuus.

Tässä blogissa Dini Mäntylä kertoo, miten moderni markkinointi personoi koko polun. Algoritmit ja tekoäly ovat kehittyneet yhä tarkemmiksi näyttämään mainontaa oikeille kohderyhmille, joten markkinoinnin on oltava entistä puhuttelevampaa myös klikkauksen jälkeen.

Tässä blogissa Ville Mäkilä kertoo, miksi yrityslahjan pitäisi herättää tunne eikä vain näkyä – ja miten lahjoittaminen voi olla logomukia vaikuttavampi tapa jäädä asiakkaan mieleen.

Työelämä on viime aikoina vaatinut meiltä paljon, AI-murros, geopolitiikka, talouden epävarmuus. Ajattelinkin tarjota pienen hengähdystauon tämän kirjoituksen myötä ja jättää näiden teemojen murehtimisen tähän.

Markkinoinnin ja myynnin välinen kuilu FMCG-organisaatioissa on niin tuttu aihe, että siitä puhuminen alkaa tuntua melkein turhalta. Jokainen tunnistaa tämän välirikon ongelmaksi. Markkinointi rakentaa brändiä ja kysyntää. Myynti yrittää saada tuotteet oikeisiin ketjuihin, oikeille paikoille ja oikealla näkyvyydellä. Molemmat tekevät parhaansa myynnin edistämiseksi. Silti nämä kaksi maailmaa toimivat monessa yrityksessä yllättävän erillään toisistaan.

Kenen muun feedi on täynnä mainoksia uusista AI-työkaluista, jotka lupaavat mullistaa markkinoinnin? Automatisoivat kaiken mainosten pyörittämisestä sisältöagentteihin. Puhetta siitä, että tekoäly korvaa markkinointikonsultin – kytke vaan mainostili suoraan Claudeen ja anna sen hoitaa. Mutta missä on se puhe siitä, mitä konkreettista hyötyä työkalut tuovat? Lisää myyntiä, liidejä? Kuka niitä opettaa käyttämään, ja millä ajalla? Mitä tietoturvariskejä työkaluihin liittyy ja kuka pääsee käsiksi kaikkeen dataan? Tämä kirjoitus käsittelee tekoälyn eettisten rajojen lisäksi juridista vastuuta asiakasdatasta, teknologiahypen sokeita pisteitä sekä jatkuvan muutoksen inhimillistä hintaa.

Vuonna 2026 markkinointia määrittää niukkuuden ja tehokkuuden eetos. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että talouspessimismi on korkealla, markkinointibudjetit eivät kasva odotusten mukana ja moni markkinointijohtaja kokee, ettei nykybudjetti riitä strategian toteuttamiseen. Tätä kaikkea voi kuvata yhdellä sanalla, tuottavuuspaine. Sama ajankuva näkyy myös Suomessa: mediamainonnan kokonaismarkkina on varovainen, suhdannekuva on edelleen keskimääräistä heikompi ja markkinoinnin alan työmarkkina on kiristynyt.

Markkinointipäättäjän pöydällä on vuonna 2026 enemmän liikkuvia osia kuin koskaan. On lyhytvideota, asiantuntijavideota, podcastia, messumateriaalia... Kun kanavien ja formaattien määrä räjähtää käsiin, moni yritys huomaa seisovansa risteyksessä: pitäisikö pyrkiä ratsastamaan aina uuden TikTok-trendin aallonharjalla, vai hioako ennemmin sitä yhtä ”täydellistä” brändifilmiä seuraavat kaksi vuotta?