
Tarvitaanko verkkopalveluita vielä vuonna 2027?
Kumppaniblogi: Hion Digital
Olen tehnyt töitä verkkopalveluiden parissa koko aikuisikäni, ja aina säännöllisin väliajoin joku esittää saman kysymyksen: tarvitaanko näitä vielä?
Samaa olen kysellyt itseltäni. Verkkopalveluiden loppua on povattu aina uusien ilmiöiden myötä: ensin operaattoreiden walled garden -portaalit, sitten sosiaalinen media ja heti perään mobiilisovellukset. Kerta toisensa jälkeen ennustettiin, että avoin verkko jää historiaan, ja aina se on selvinnyt, tietysti muuttuneena. Länsimaissa kukaan ei ole onnistunut rakentamaan "mini-internettiä", joka olisi voittanut avoimen. Internetissä ja verkkopalveluissa on sisua.
Nyt kysymys on tullut takaisin, tällä kertaa tekoälyn myötä.
Onko verkko kuollut?
Avoin verkko on voinut aina hyvin, kun siellä on ollut jotain mielenkiintoista: ensin ihmisten kotisivuja, kuva-arkistoja ja myöhemmin blogeja. Tekoälyn ansiosta verkkoon tekemisen kynnys on madaltunut käytännössä olemattomaksi ja kaikenlainen vibe-koodaaminen on selkeästi piristänyt avoimen verkon ruohonjuuritasoa. Netcraftin mukaan aktiivisia verkkosivustoja oli kesäkuussa 2026 noin 217 miljoonaa. Vuotta aiemmin luku oli noin 200 miljoonaa. Verkkopalveluiden määrä siis kasvoi. Luku kertoo tietysti määrästä eikä käytöstä, mutta kuolevaan puuhun ei kasva uusia oksia.
Toisaalta on aivan yhtä perusteltua kysyä, kuka enää klikkaa sivustoille, kun ChatGPT, Googlen tekoälytiivistelmät ja muut vastauskoneet kertovat vastauksen suoraan? Luvut tukevat huolta. Googlen hauista noin 68 prosenttia päättyy ilman yhtäkään klikkausta. Ja jos katsoo verkon HTTP-liikennettä, 57 prosenttia siitä on jo automaattista, siis botteja ja agentteja. Ihmiset ovat verkossa vähemmistö.
Huoli ja kasvu voivat olla samaan aikaan totta. Tekoäly on tehnyt verkkopalvelun rakentamisesta helpompaa ja halvempaa, joten niitä syntyy lisää. Samaan aikaan se, miten niitä käytetään, on muuttumassa rajusti.
Mihin verkkopalvelua tarvitaan 2027?
Jos tiivistän, verkkopalvelulla on kolme tehtävää, jotka eivät ole häviämässä mihinkään:
- Luotettava lähde. Tekoäly ei keksi tietoa tyhjästä, vaan se hakee sen jostain. Organisaation oma sivusto on paikka, jossa tiedon pitää olla oikein, ajantasaista ja koneelle luettavassa muodossa.
- Kontaktipiste. Kun asiakas haluaa oikeasti tuntea yrityksen, tutustua brändiin, nähdä ihmiset sen takana ja ottaa yhteyttä, hän tulee sivustolle.
- Syvempi kokemus, personointi ja konversio. Tekoäly mahdollistaa sen, että sivusto mukautuu kävijän tarpeisiin ja vuorovaikutus muuttuu klikkailusta keskusteluksi.
Vastaus otsikon kysymykseen on siis kyllä. Verkkopalvelut eivät ole katoamassa, mutta niitä käytetään useampiin eri tehtäviin kuin ennen.
Silti verkkopalveluiden suurin uhka ei ehkä olekaan teknologia vaan tylsyys. Ne näyttävät keskenään usein samanlaisilta. Tähän on aivan järkeviäkin syitä, mutta miksi klikata eteenpäin, jos tietää, ettei siellä ole mitään kovin sykähdyttävää luvassa?
Palaamme jälleen internetin ja verkkopalveluiden selviytymiskykyyn. Modernien työkalujen avulla meillä on kaikki mahdollisuudet rakentaa helpommin upeita verkkokokemuksia, mutta se vaatii pyristelyä yhden promptin vaivattomuutta vastaan. Eli verkkopalveluiden uuden kukoistuksen esteenä olemme taas me, ihmiset.
Jos verkkopalveluiden tulevaisuus kiinnostaa, niin tule kuulolle joulukuun alun webinaariini (3.12. klo 9.00–9.30). Käyn siellä tarkemmin läpi verkkopalveluiden tulevaisuuden tehtäviä sekä kahdeksan konkreettista skenaariota siitä, mihin niitä voi tulevaisuudessakin käyttää.
-
Kirjoittaja Sami Häkkinen on Hionin innovaatiojohtaja, joka on rakentanut verkkoa sen alkuajoista asti. Sami on digitaalisen liiketoiminnan ja tekoälykehityksen asiantuntija, joka auttaa yrityksiä tunnistamaan verkon murroksen mahdollisuuksia.

.png)
.jpg)
.png)



.jpg)




.png)