Blogit

Monikulttuurinen Suomi haastaa brändit tarkastelemaan asiakkaita uudella tavalla

Kumppaniblogi: Taloustutkimus

Moni Suomessa toimiva brändi uskoo tuntevansa asiakkaansa hyvin. Silti monen brändin asiakaskunta on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Suomen väestö monimuotoistuu nyt koko ajan. Vuoden 2025 lopussa vieraskielisen väestön* osuus oli 11,4 % Suomen väestöstä, ja sen arvioidaan kasvavan MDI:n ennusteen mukaan lähes viidennekseen väestöstä vuoteen 2040 mennessä. Kasvu keskittyy erityisesti Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Lähes puolet Suomen monikulttuurisesta väestöstä asuu tällä hetkellä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Aikaisemman brändinrakentajan ja nykyisen insight-asiantuntijan näkökulmasta tilanne näyttää mielestäni erittäin mielenkiintoiselta. Tämä tarkoittaa monelle brändille aiempaa monimuotoisempaa asiakaskuntaa ja samalla uusia kasvumahdollisuuksia. Mutta kuinka moni brändi on systemaattisesti arvioinut, mitä tämä muutos tarkoittaa omalle liiketoiminnalle esimerkiksi tuotteille tai palveluille, valikoimille, viestinnälle, mediavalinnoille, sisällöille, asiakaskokemukselle, saavutettavuudelle ja erityisesti brändistrategialle? 

Taloustutkimuksen Brändien arvostus 2026 -tutkimus vertaa, miten monikulttuurinen väestö ja kantaväestö arvostavat ja suosittelevat samoja brändejä sekä miten houkuttelevana tai tunteita herättävänä molemmat kohderyhmät brändejä pitävät valittujen 25 tuoteryhmän osalta. Käyn seuraavaksi läpi joitakin kiinnostavia nostoja tutkimuksesta ja niiden merkitystä brändeille.

*= Suomessa asuva henkilö, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Monikulttuurisessa väestössä korostuvat lapsiperheet ja Y-sukupolvi

Verrattuna kantaväestöön monikulttuurisessa väestössä korostuvat suurissa kaupungeissa asuvat, lapsiperheet, 25–39-vuotiaat ja Y-sukupolvi. Arvoissa erottuu Menestyshakuiset vastuulliset –segmentti, joka on selkeästi suurin. Sen arvoihin kuuluvat oman itsen esille tuominen, virikkeisyys, hedonismi, ympäristövastuu, tasa-arvo, muiden hyvinvointi ja sosiaalisuus. 

Jos brändin ydinkohderyhmä on 25-39-vuotiaat kaupunkilaiset, niin kannattaa hankkia kokonaisymmärrys omasta ydinkohderyhmästä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimiva päivittäistavarakaupan toimija voisi kohdata tilanteen, jossa jopa neljännes sen uusista asiakkaista kuuluu monikulttuuriseen väestöön. 

Lisäksi viestinnän ja mainonnan tyylissä sekä visuaalisissa sisällöissä on hyvä ymmärtää, minkälaisista arvomaailmoista kohderyhmillä on kyse, jotta viesti menee mahdollisimman hyvin läpi tai tiettyjä asioita osataan ottaa huomioon vaikkapa asiakaskokemuksen kannalta. 

Ruokakauppaketju-, elintarvike- ja etukorttibrändit yhdistävät kohderyhmiä

Mielenkiintoinen havainto on, että monet Suomen vahvimmista kuluttajabrändeistä onnistuvat rakentamaan vetovoimaa molemmissa väestöryhmissä.

Prisma, S-Etukortti, Fazer ja Valio löytyvät molempien ryhmien kärkijoukoista. Myös esimerkiksi LEGO, Brio ja Oppi&ilo saavat vahvoja suositteluarvoja sekä monikulttuurisessa väestössä että kantaväestössä.

Tämä viittaa siihen, että erityisesti jokapäiväiseen arkeen, arjen sujuvuuteen ja perheisiin liittyvät brändit yhdistävät monikulttuurista väestöä ja kantaväestöä.

Eroja löytyy ruokakauppa- ja palvelubrändeistä sekä alkuperämerkeistä:

Vaikka yhteisiä brändejä löytyy TOP10-listoista paljon, niin tutkimus paljastaa myös selkeitä eroja. Monikulttuurisessa väestössä korostuvat erityisesti ruokakauppa- ja palvelubrändit, kuten Lidl, K-Citymarket, Posti ja VR. Kantaväestössä puolestaan nousevat vahvasti alkuperämerkit kuten Hyvää Suomesta-, Avainlippu-, Joutsenmerkki- ja Sydänmerkki-tunnukset sekä perinteiset ja tunnetut brändit.

Tulos muistuttaa siitä, että brändin arvostus ja merkityksellisyys itselle rakentuvat eri kohderyhmissä hieman eri tavoin. Siksi yhden kohderyhmän näkökulmasta rakennettu brändiviestintä ei välttämättä resonoi yhtä vahvasti kaikkien kanssa.

Monikulttuurinen väestö käyttää useita digitaalisia medioita enemmän kuin kantaväestö

Brändien näkökulmasta yksi kiinnostavista löydöksistä liittyy mediankäyttöön ja tavoitettavuuteen. Tutkimuksesta käy selville, että monikulttuurinen väestö käyttää kantaväestöä aktiivisemmin useita digitaalisia kanavia ja palveluja, kuten:

  • Instagram
  • LinkedIn
  • TikTok
  • blogit
  • Musiikin suoratoistopalvelut
  • Videopalvelut/Youtube
  • Tekoälypalvelut. 

Onko sinulla täysi ymmärrys koko kohderyhmäsi kuluttajakäyttäytymisestä ja mistä medioista ja kanavista tavoitat koko ydinkohderyhmäsi? Erityisesti 25-39-vuotiaita kaupunkilaisia tavoittelevien brändien kannattaa varmistaa, että omat kanavavalinnat perustuvat nykyiseen eikä historialliseen mediankäytön ymmärrykseen.

Mitä tämä tarkoittaa brändeille ja mitä sinun kannattaa huomioida tulevaisuuden brändityössäsi?

Suomen väestön monimuotoistuminen ja väestörakenteen muutos ei ole tulevaisuuden ilmiö, vaan tämän päivän todellisuutta. Siksi jokaisen kannattaa varmistaa kolme ydinasiaa:

  1. Ole utelias ja ota selvää. Hanki itsellesi tarvittava kokonaisymmärrys, jos sitä ei sinulla vielä ole.
  • Selvitä, ketkä muodostavat brändisi nykyisen ja tulevan asiakaskunnan.
  1. Mikä on brändisi tulevaisuudenkuva ja mitä muutoksia brändisi tarvitsee tulevaisuudessa?
  • Arvioi, tarvitseeko tuotteesi tai palvelusi kehitystä tai laajennusta.
  • Selvitä, vastaatko nykyisiin kuluttajatarpeisiin ja oletko saatavilla oikeissa paikoissa.
  • Varmista, että viestintäsi ja markkinointisi tavoittavat oikeat kohderyhmät oikeilla viesteillä.
  • Tarkista, onko brändisi halutussa brändipositioissa molemmissa väestöryhmissä ja onko se houkutteleva molemmille.
  1. Hahmota väestön rakenne ja alueellisuus ja mitä se omalle brändillesi merkitsee. 
  • Erityisesti kasvukeskuksissa toimiville brändeille kohderyhmien muutosten ymmärtäminen on yhä tärkeämpää kilpailukyvyn kannalta.

Lopuksi

Kannustan käymään huolella läpi edellä esitetyt asiat, koska monikulttuurisen väestön huomioiminen brändin rakentamisessa saattaa tarkoittaa laajoja kasvumahdollisuuksia. Jotta omaa brändityötä voi tehdä täysipainoisesti, on oma kohderyhmä tunnettava kokonaisvaltaisesti, eikä vain esim. 80 %:n tasolla, jolloin tekemisestä putoaa koko ajan potentiaalia pois. Kuvitellaan vaikkapa pääkaupunkiseudulla toimiva vähittäiskaupan ketju, jonka uudesta asiakaskunnasta 20-30 % voisi kuulua monikulttuuriseen väestöön. Jos mainonta suunnitellaan vain kantaväestön mediakäytön pohjalta, merkittävä osa kasvupotentiaalista jää hyödyntämättä. Jos haluat keskustella siitä, mitä tutkimuksemme tulokset tarkoittavat juuri sinun brändillesi, otathan yhteyttä.

‍

Kirjoittaja Katja Sipponen toimii Taloustutkimuksessa Senior Insight Managerina ja vastaa muun muassa Brändien arvostus -tutkimuksen toteutuksesta.

Katja puhui aiheesta myös MarkkinointiKollektiivin Aamukahviseurassa 27.10.2026. Katso Rakentuuko brändisuhde samalla tavalla kaikille suomalaisille? Monikulttuurisen Brändien arvostus -tutkimuksen tuloksia markkinoijille -tilaisuuden tallenne tästä.

Julkaistu 
17.11.2026
Blogit
 -kategoriassa

Lisää 

Blogit

 -kategoriasta

Katso kaikki

Tilaa uutiskirje ja saat tiedon tapahtumista, koulutuksista ja markkinoinnin työpaikoista ensimmäisten joukossa!

No spam ever. Read our Privacy Policy
Thank you! Your submission has been received!
Oops! Something went wrong while submitting the form.