Se lista ei ole hyökkäys. Se on hätähuuto.

Kumppaniblogi: KetäAkatemia.

Olin mukana MarkkinointiKollektiivin Markkinointialan suuren hyvinvointikyselyn tulosten julkistamistilaisuudessa ja yksi asia jäi pyörimään päähän vielä esityksen jälkeen.

Se hetki, kun joku tulee listan kanssa.

Tiedät kyllä miltä se näyttää. Paperi. Tai sähköposti. Tai Teams-viesti, jossa on numeroitu lista epäkohdista. Kohtia voi olla kolme tai kolmetoista.

Ensireaktio monella johtajalla on puolustautuminen. Mistä tämä nyt tulee? Onko tämä hyökkäys? Olenko epäonnistunut?

Ei ole. Ja et ole.

Silloin kun lista ilmestyy, ollaan jo yritetty

Se lista ei synny tyhjästä. Se syntyy siitä, että joku on jo yrittänyt tuoda asiaa esiin. Ehkä epäsuorasti, ehkä palaverissa ohimennen, ehkä toivoen, että joku muukin huomaisi saman. Ja kun se ei ole tuntunut riittävältä, on kerätty lista. Konkreettinen. Dokumentoitu. Ei siksi, että halutaan osoittaa sormella, vaan siksi, että pelätään ettei muuten uskota.

Lista on viimeinen hätähuuto ennen kuin ihminen alkaa miettiä muita vaihtoehtoja.

Minulla on tästä oma kokemus. Olin nuori, tein listan huolella, uskoin vilpittömästi että siitä keskustellaan. Reaktio oli päinvastainen. Lista kääntyi minua vastaan.

En tiedä mitä johtajan mielessä liikkui silloin. Ehkä hän koki sen hyökkäyksenä. Ehkä hän päätyi puolustuskannalle eikä ajatellut asiaa sen enempää.

Mutta minä tiesin, että lista oli ainoa tapa jolla osasin silloin sanoa: tämä ei toimi ja tarvitsen apua.

Mitä lista oikeasti tarkoittaa

Markkinointialan suuri hyvinvointikysely kertoo saman asian isommassa mittakaavassa: kuormitus ei synny yksilöistä. Se syntyy siitä, miten työ on järjestetty, johdettu ja rajattu.

Kun tiimiläinen tulee listan kanssa, hän ei sano sinä olet huono johtaja.

Hän sanoo: meillä on rakenteellinen ongelma johon tarvitsen sinun apuasi.

Nämä ovat eri asioita. Ja johtajan reaktio ratkaisee, kumman viestin hän kuulee. 

Mitä tehdä sen sijaan että puolustautuu

Ota lista vastaan. Kirjaimellisesti.

Sano ääneen: Kiitos kun annoit tämän. Tämä on tärkeää.

Jos lista nostattaa tunteita, kuten ärsytystä, puolustusreaktion, tunteen, että tämä on epäreilu, niin älä sano sitä ääneen heti. Sano sen sijaan: Palaan tähän, haluan käydä tämän kunnolla läpi. Ja poistu tilanteesta. Ota happea. Anna tunteen mennä ohi ennen kuin avaat suun.

Koska jos tunteet pääsevät ohjaksiin, viesti tiimille on väärä ja sitä on vaikea korjata jälkikäteen.

Kun palaat asiaan, niin älä selitä. Älä torju. Älä ala luetella miksi asiat ovat niin kuin ovat.

Kysy sen sijaan: Mikä näistä tuntuu kaikkein raskaimmalta juuri nyt?

Siitä alkaa oikea keskustelu. Ei listan purkamisesta kohtien järjestyksessä, vaan siitä mitä oikeasti on taustalla.

Markkinointialan suuri hyvinvointikysely kertoo saman isommassa mittakaavassa: 70 % markkinoijista on harkinnut lähtöä viimeisen vuoden aikana. Syyt eivät ole yksilöissä, vaan ne ovat epäselvissä rooleissa, huonossa johtamisessa ja työn pirstaloitumisessa.

Lista on oire. Syy on rakenteissa, siinä miten työ pilkkoutuu, miten prioriteetit puuttuvat, miten vastuut jäävät epäselviksi ja miten ajattelu ei mahdu kalenteriin.

Johtaja joka ottaa listan vastaan rohkeasti, viestii kahdesta asiasta yhtä aikaa: täällä voi puhua ja minuun voi luottaa.

Se on tärkeämpää kuin mikään, mitä listalla lukee.

Kirjoittaja Anne Rantala rakentaa asiantuntijatiimeille työn rakenteita, jotka tekevät hyvästä suorituskyvystä kestävää.

‍

KetäAkatemia on ollut mukana mahdollistamassa Markkinointialan suurta hyvinvointikyselyä. Haluamme tarjota kyselyn tulokset markkinoinnin alan ammattilaisten käyttöön hyvinvoinnista keskustelemisen tueksi. Toivomme jokaisen tekevän tuloksista analyyseja omaan arkeensa peilaten.

Lataa Markkinointialan suuren hyvinvointikyselyn raportti >>