Kipinävuoro: Riitta Sirén
Kipinävuoro
on MarkkinointiKollektiivin yhteisön jäsenen kirjoitus havainnoistaan markkinoinnin alalta

Markkinointiviestinnän tekijälle podcastit ovat erityisen kiinnostavia vaikuttavuutensa vuoksi. Hyvällä sisällöllä kuuntelija saadaan viettämään tunteja organisaation viestien parissa. Äänimedialla on vaikuttavuuden lisäksi toinenkin ässä hihassaan: sen avulla voi tehdä yhdenvertaista ja tasa-arvoista viestintää.

Podcast on helposti lähestyttävä viestintäkanava, sillä se tuo viestin tarjolle juuri silloin, kun viestin vastaanottaja haluaa oma-aloitteisesti siihen tarttua. Ääneen puhutulla viestinnällä on myös syvempi merkitys, jota viestijä ja markkinoija ei päivittäisessä työssään välttämättä tule ajatelleeksi. Ääni tavoittaa heidätkin, joille teksti on syystä tai toisesta hankala viestintämuoto.

EU:n esteettömyysdirektiivin ja Suomen digipalvelulain edellyttämät vaatimukset laajentuvat yksityissektorille kesäkuuhun 2025 mennessä. Tällöin myös kuluttajille suunnattujen digitaalisten tuotteiden ja palveluiden on oltava saavutettavia. Tasa-arvoinen viestintä pitäisi kuitenkin olla selviö, ei lakipykälien sanelema pakkopulla. Esimerkiksi näkövammaiset, oppimisvaikeuksista kärsivät ja suomea toisena tai kolmantena kielenä puhuvat pitäisi ottaa viestinnässä yhdenvertaisuuden nimissä huomioon aina.

Lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta äänimedian avulla

Tasa-arvoisuus ulottuu esteettömyyden ja saavutettavuuden yli myös työpaikkojen yhdenvertaisuuden huomioimiseen. Sisäisessä viestinnässä hyödynnetty podcast ottaa huomioon heidätkin, jotka eivät työarjessaan ole luontevasti sähköpostin tai intranetin äärellä. Esimerkiksi asiakkaalla työskentelevät konsultit, myynti-ihmiset tai sinikaulustyöläiset saattavat jäädä organisaatioviestinnän viestien ulottumattomiin jo vaikkapa intran teknisten rajoitusten vuoksi. Me-hengen ja sitoutuneisuuden kannalta mikään ei ole tärkeämpää kuin alleviivata, että organisaation kaikki työntekijät halutaan sisäisen viestinnän ytimeen, työskentelyolosuhteista riippumatta.

Podcasteja hyödynnetään maailmalla ahkerasti myös kouluttamisen ja perehdyttämisen välineinä. Ihmiset ovat erilaisia oppijoita: toinen omaksuu uudet asiat parhaiten kirjoista, toinen tarvitsee tiedon visuaalisena – ja jotkut oppivat parhaiten audiona. Uuden oppiminen ja uuteen työhön sukeltaminen voi olla helpompaa, jos voi kuunnella lukemisen sijaan. Siihen suuntaanhan maailma on muutenkin parhaillaan menossa: viestijän kannattaa muistaa, että nuoret haluavat ääntä ja liikettä, eivät tekstiä.

Kotouta ja kouluta puhutun viestin kautta

Monella alalla vallitsevaa työvoimapulaa pyritään paikkaamaan työperäisellä maahanmuutolla. Suomeen toivotaan saapuvaksi paljon suomea tai ruotsia osaamattomia työntekijöitä, jotka tulisi mahdollisimman nopeasti kotouttaa Suomeen ja suomalaiseen työkulttuuriin. Tarvitaan siis rutkasti jo puhtaasti työn suorittamiseen liittyvää viestintää, joka täytyy välittää ymmärrettävällä tavalla. Puhuttu, selkeä viesti voi olla helpompi ymmärtää kuin kirjoitettu teksti.

Jokaisen viestijän perimmäinen tavoite on, että viesti ymmärretään ja uusi tieto omaksutaan. Ääni on noussut kirjoitetun ja kuvan rinnalle, ja jos merkkejä vähänkään pysähtyy tulkitsemaan, näyttää siltä, että se saattaa vilahtaa monen muun tiedonvälityksen muodon ohi. Nyt ehtii vielä miettiä omia kohderyhmiään ja sitä, onko niissä jo heitä, jotka parhaiten tavoittaisi äänellä.

Kirjoittaja Riitta Sirén on äänimedian tarjoamista hyödyistä innostuva viestintäkonsultti ja podcast-tuottaja.

Oma tekstisi MarkkinointiKollektiivin Kipinävuoro-blogiin? Lue lisää ja jaa rohkeasti oma tekstisi.

Julkaistu 
5.10.2023
Blogit
 -kategoriassa

Lisää 

Blogit

 -kategoriasta

Katso kaikki

Tilaa uutiskirje ja saat tiedon tapahtumista, koulutuksista ja markkinoinnin työpaikoista ensimmäisten joukossa!

No spam ever. Read our Privacy Policy
Thank you! Your submission has been received!
Oops! Something went wrong while submitting the form.