Tekoälykehityksen mahdollistajat Suomessa – millaisissa lähtökohdissa olemme?

Kumppaniblogi: Alma Media

Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat nyt vauhdilla liiketoiminnan pelikenttää. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa teknologiaympäristössä ajantasaista pysäytyskuvaa on vaikea saada, mutta kehityksen neljä pääajuria voidaan kuitenkin tunnistaa – Suomessa tekoälykehitys nojaa vahvaan ekosysteemiin, sen käyttö yleistyy nopeasti orgaanisesti, taloudellinen arvo kasvaa ja työelämän muutos etenee hallitusti.

‍Mutta mitä suomalaisyritysten päättäjät oikeasti ajattelevat tästä murroksesta? Ja miten markkinoinnin ammattilaiset voivat olla mukana rakentamassa tulevaisuuden kasvua epävarmassa ajassa?

Tällä tekoälyn nopealla adaptaatioaikakaudella emme kuitenkaan nyt hae vastauksia tekoälyltä, vaan peilaamme markkinointipäättäjien ajatuksia markkinatutkimukseen.

Alma Median elokuussa julkaistu B2B Pulssi -tutkimus avaa kiinnostavan ikkunan suomalaisten organisaatioiden sisäiseen ajatteluun. Tutkimuksen erityisteemana oli “Liiketoiminnan kehittäminen ja digitalisaatio nyt” jossa tarkasteltiin muun muassa generatiivisen tekoälyn roolia, sen kaupallistamista sekä yritysten digikehityksen valmiuksia ja johtamisen haasteita eri hankinta-alueiden näkökulmasta.

Saimme näkymän satoihin suomalaisiin työelämävaikuttajiin ja liike-elämäpäättäjiin. Selvitimme, miten he näkevät tekoälyn liiketoimintapotentiaalin, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita he tekoälyn laajemmalle käyttöönotolle omassa organisaatiossa tunnistavat, ja missä uusiin teknologioihin kytkeytyvissä asioissa he kaipaavat lisää esimerkkejä ja konkreettista oppia. Erityisen kiinnostavaa on se, miten markkinointivastuulliset erottuvat joukosta: he tunnistavat tekoälyn muutosvoiman ja potentiaalin selvästi muita selvemmin.

‍Tekoäly ei ole hypeä vaan strateginen kysymys

Kun vastaajilta kysyttiin, minkälaiseksi he arvioivat tekoälyn kansallisen liiketoimintapotentiaalin, vain pieni vähemmistö piti sitä enemmän hypenä kuin todellisena muutosvoimana. Sen sijaan yli yhdeksän kymmenestä näki tekoälyssä merkittäviä hyötyjä, ja neljä kymmenestä jopa liiketoimintaa mullistavan voiman. Muutos ei ole siten enää vain teknologinen, vaan tekoälyn uskotaan laajemmin koskettavan niin yritysten strategiaa, sisäistä kulttuuria, henkilöstön osaamistarpeita, ja siten rakentavan suoraa tuottavuus- ja kilpailuetua.

Markkinointivastuulliset nousivat tässä esiin omana ryhmänään. Heidän keskuudessaan tekoäly nähtiin useammin merkittävänä kasvun ajurina, kun taas ei-markkinointivastuussa olevien joukossa epäilijöitä oli enemmän. Tämä tilastollisesti merkitsevä ero ei ole sattumaa: markkinoinnissa ollaan tottuneita kokeilemaan uusia teknologioita ja tekemään nopeita käyttöönottoja. Siksi markkinointi näkee tekoälyn mahdollisuudet muuta organisaatiota konkreettisemmin ja rohkeammin.

‍Tahtoa on, mutta tekoälyvalmiudet hakevat yrityksissä vielä muotoaan

Tutkimuksessa näkyy selkeä jännite tahtotilan ja valmiuksien välillä. Yritykset haluavat hyödyntää tekoälyä, mutta resurssit ja osaaminen eivät aina pysy tahdon mukana. Kysyttäessä oman organisaation tai työyhteisön tilannetta tekoälyn ja uusien teknologioiden hyödyntämisessä vastaajat näkivät tahtotilan olevan korkea, mutta investointihalukkuuden varovaista – vain yksi kymmenestä arvioi sen organisaatiossaan korkeaksi – ja osaamisessa koetaan olevan merkittäviä aukkoja.

Markkinointipäättäjät arvioivat oman organisaationsa tahtotilan usein muita korkeammalle. He kokevat muuta organisaatiota useammin, että heillä on osaamista ja kykyä ottaa tekoälyratkaisuja käyttöön. He myös uskovat useammin organisaationsa investointihalukkuuden olevan korkea. Tämä vahvistaa kuvaa markkinoinnista sillanrakentajana: sen kautta innostus voidaan muuttaa teoiksi, ja yksittäiset kokeilut voidaan viedä koko organisaation liiketoiminnalliseksi hyödyksi. Toisin sanoen markkinointi ei ole vain uusien teknologioiden ja tekoälyn käyttäjä, vaan myös muutoskyvykkyyden rakentaja.‍

Eteneminen on varovaista ja tekoälykokeiluista vasta etsitään suuntaa

Kysyttäessä, missä tekoälyn hyödyntämisen vaiheessa vastaajat näkevät oman organisaationsa olevan, vain pieni etujoukko kuvaa olevansa jo selvästi hyötyjen äärellä – alle kymmenesosa vastaajista pitää omaa organisaatiotaan edelläkävijänä tekoälyn hyödyntämisessä. Silti enemmistö suomalaisyrityksistä on tavalla tai toisella liikkeellä, joko kokeillen tai kehittäen. Tämä kertoo, että murros on käynnissä, mutta monessa yrityksessä vielä tunnustellaan, millä alueilla tekoäly todella tekee eron. Liikehdintä mahdollistaa kuitenkin pohjan nopeallekin kehitykselle, jos osaamista, resursseja ja päätöksentekoa saadaan vahvistettua.

Adaptaation tasoa arvioitaessa markkinointipäättäjät erottuvat optimismillaan muista: he arvioivat organisaationsa edenneen pidemmälle, kokeilleen tekoälyä muita useammin ja jättäneen harvemmin sen kokonaan huomiotta. Markkinointi voi siksi toimia tekoälyadaptaation kiihdyttäjänä, joka näyttää konkreettisesti, miten kokeiluista jalostuu arvoa.

‍Tekoälystä tulee kilpailutekijä, kun se liittyy liiketoiminnan ytimeen

Tekoäly ei näyttäydy yrityksissä digitalisaatiohankkeena, vaan liiketoiminnan arvontuotantoon kytkeytyvänä työkaluna. Sen ratkaisuilta odotetaan konkreettista tukea ydinprosesseihin, kuten datatuettuun päätöksentekoon ja prosessien tehostamiseen.

Markkinointivastuulliset hakevat ratkaisuja ydintoimintoihin yhtä lailla, mutta nostavat muuta organisaatiota vahvemmin esiin markkinoinnin ja myynnin kehittämisen tekoälyavusteisesti. Tämä on ymmärrettävää: tekoäly tarjoaa markkinoinnille aivan uusia mahdollisuuksia kohdentaa, personoida ja mitata toimenpiteitä. Mutta samalla se avaa ovia syvempään asiakasymmärrykseen ja liiketoimintaa ohjaavaan tiedolla johtamiseen. Kun markkinointi ottaa tämän roolin, se voi lunastaa paikkansa strategisena kasvun vauhdittajana.

‍Käyttöönoton haasteita ei voida yrityksissä ohittaa, mutta ne ovat ratkaistavissa

Suurimmat haasteet tekoälyn hyödyntämisessä suomalaisissa yrityksissä liittyvät kolmeen asiaan: osaamiseen, dataan ja epävarmuuteen investointien kannattavuudesta. Yrityksissä pelätään, että sisäinen osaaminen ei riitä ja että päätöksiä ohjaavaa ymmärrystä ei tekoälystä vielä ole. Samalla moni miettii, tuottavatko tekoälyyn tehdyt investoinnit oikeasti liiketoimintahyötyjä.

Markkinointipäättäjät kokevat osaamistarpeet erityisen akuuteiksi. Tämä voi tuntua tekoälyn käyttöönottoa hidastavalta tekijältä, mutta se on myös mahdollisuus: jos markkinointi pystyy ohittamaan haasteellisuusnäkökulman ja ottamaan oppimisen ja osaamisen kehittämisen tosissaan, siitä voi tulla koko organisaation muutosagentti.  Tekoälyn hyödyntämisen haasteet ovat ratkaistavissa, jos osaamiseen, dataan ja rohkeisiin kokeiluihin uskalletaan investoida.

‍Esimerkit madaltavat adaptaatiokynnystä – markkinointi voi olla käytännön suunnannäyttäjä

Kun kysyimme, mistä teemoista yritykset haluaisivat lukea ja oppia lisää, vastauksissa nousivat esiin toimialakohtaiset vaikutukset, case-esimerkit ja generatiivisen tekoälyn käyttötapaukset ja käytännön sovellutukset. Kiinnostus painottuu siten käytännönläheiseen, soveltavaan tietoon, joka tukee arjen tekemistä – yritykset haluavat nähdä, miten muut ovat tehneet ja missä he ovat onnistuneet sekä millaisia ratkaisuja jo nyt on käytössä. Teoreettisemmat tai kuluttajalähtöisemmät näkökulmat, kuten kyberturvallisuus, teknologiastrategiat sekä lainsäädäntö ja eettiset näkökulmat jäävät selvästi vähemmälle huomiolle. Tämä kertoo tiedonjanosta, mutta myös varovaisuudesta: kynnys kokeilla madaltuu, kun joku toinen on näyttänyt mallia.

Markkinointivastuullisten tiedontarpeet ovat yleisen linjan mukaisia – myös markkinointi kokisi laaja-alaisesti hyötyvänsä case-esimerkeistä sekä konkreettisista vinkeistä käytännön työssä. Erityisesti markkinointipäättäjiä kiinnostaa generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen sisällöntuotannossa ja asiakasviestinnässä. Tämä on alue, jossa markkinointi voi edetä nopeasti ja konkreettisesti – ja samalla näyttää koko organisaatiolle, että tekoälyn avulla voidaan oikeasti luoda arvoa. Mutta tämä vaatii, että uskallamme rohkeasti jakaa onnistumisia ja epäonnistumisia sekä ottaa toisistamme oppia.

‍Mitä tästä kaikesta pitäisi päätellä?

Ensinnäkin: tekoäly on todellinen muutosvoima, jota ei voi ohittaa. Toiseksi: markkinointi on tässä kehityksessä erityisasemassa, sillä se näkee mahdollisuudet muita selvemmin ja pystyy viemään tahtotilan käytäntöön. Kolmanneksi: suurimmat esteet ovat osaamisessa, datassa ja investointien epävarmuudessa – mutta juuri näissä asioissa markkinointi voi olla ratkaiseva tekijä, sillä markkinoinnilla on valtava määrä dataa, olemassa oleva kokeilukulttuuri, selkeät KPI-mittarit sekä oma asiakasrajapinta.

Suositukseni on selkeä: markkinoinnin on syytä ottaa rohkeasti kokeilijan ja oppijan rooli. On rakennettava osaamista, luotava esimerkkejä ja osoitettava, että tekoälyllä voidaan kasvattaa liiketoimintaa. Tätä on syytä jakaa laajemmin organisaatiossa: markkinointi voi auttaa purkamaan tekoälyyn liittyviä pelkoja ja osoittaa, että kyse on ennen kaikkea asiakasymmärryksestä ja arvon luomisesta.

Tekoäly ei siis ole vain teknologinen, vaan strateginen, organisatorinen ja inhimillinen kysymys. Tutkimuksemme tulokset alleviivaavat sitä, että teknologian käyttöönotto ei riitä. Vasta silloin, kun tekoäly tukee asiakkaalle tuotetun arvon kasvattamista, syntyy todellinen kilpailuetu. Ja juuri siksi markkinoinnilla on nyt mahdollisuus olla muutoksen airut – se voima, joka auttaa organisaatioita rakentamaan muutoskyvykkyyttä ja tulevaisuuden kasvua epävarmassa ajassa‍

Tekoäly x  B2B-markkinointi – missä näemme tekoälyn mahdollisuuksia?

Me Almalla olemme hyödyntäneet tekoälysovellutuksia neljässä eri markkinoinnin vastuustriimissä:

1. Data & tutkimus: Syvennä ja tarkenna analyysia ja rikasta johtopäätelmiä. => Keskity suosituksiin ja kehitysehdotuksiin.
2. Sisältö & viestintä: Sparraa ja tehosta sisällönsuunnittelua ja tuotantoa. => Keskity viestin hiomiseen ja vaikuttavuuteen.
3. Automaatio & prosessitehokkuus: Poista manuaalisia vaiheita ja optimoi prosesseja. => Keskity tuoton kasvattamiseen ja lisäarvoon.
4. Strategia & suunnittelun tuki: Laajenna näkymiä ja tue päätöksentekoa uusilla näkökulmilla. => Keskity priorisointiin ja pitkän aikavälin suuntaan.

Alma Media B2B toivottaa kaikille tekoälyoivalluksia ja teknologista riemua!

P.S. Poimi tuoreesta B2B-markkinoijan oppaastamme vinkit, joiden avulla voit viedä markkinointisi seuraavalle tasolle.

Kirjoittaja Satu Roponen innostuu datasta, tutkimuksesta ja liiketoiminnan kehittämisestä – erityisesti silloin, kun oivallukset muuttuvat konkreettisiksi teoiksi. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus strategisesta tutkimuksesta ja asiakasymmärryksestä, joita hän on hyödyntänyt markkinoinnin, mediamyynnin ja tuotekehityksen tukena niin B2B- kuin B2C-ympäristöissä.

Satu puhui aiheesta myös MarkkinointiKollektiivin tilaisuudessa 1.10.2025. Katso B2B-markkinointi nyt – Tunteita, tekoälyä ja teknologiaa -tilaisuuden tallenne täältä.