Hyvinvointia tukeva työpäivä – vinkkejä markkinoinnin ja luovan alan ammattilaisille

Työpäivän aikana tehdään monia erilaisia asioita. Onko hyvinvoinnin ylläpito yksi niistä?

Työpäivän voisi ajatella rakentuvan paloista, kuten erilaisista työtehtävistä, palavereista ja tauoista. Työhyvinvointi ei ole yksi erillinen palanen näiden joukossa vaan enemmänkin näiden palasten summa. Sillä hyvinvointia edistävät arjessa, rakenteissa sekä kohtaamisissa tapahtuvat toimet. Kun voit hyvin ja töissä on hyvä olla, se näkyy myös työn jäljessä myönteisesti.

Lähdimme purkamaan osiksi hyvinvointia tukevaa työpäivää. Millaisista palasista se koostuu?

Omannäköinen aikataulu

Mahdollisuus vaikuttaa oman työn suunnitteluun ja järjestämiseen tuo kokemuksen autonomiasta. Järjestettäessä päivän tehtävälistaa, voi tehtävät suunnitella oman vireystilan kannalta parhaaseen järjestykseen. Huomioiden, että tämän jälkeen päivä ei ole tupaten täynnä. Tilaa jätetään vielä tauoille, kohtaamisille sekä hetkille, kun työkaveri pyytää tukea työtehtävissä. Luovuudellekin kannattaa järjestää aikaa, sekä sopiva ympäristö. Työpäivissä voi olla myös hetkiä, jolloin insipiraatio tulee pyytämättä. Näissä hetkissä joustava aikataulu antaa mahdollisuuden hyödyntää luovia ajatuksia esimerkiksi niin, että ajatukset kirjaa tai visualisoi muistiin seuraavaa luovan työn ajankohtaa varten.

On myös hyvä muistaa, että joskus voi esimerkiksi särkeä päätä. Tällöin ei kannata soimata itseä jaksamattomuudesta vaan opetella lempeästi hyväksymään oman kehon merkit ja kuuntelemaan niitä. Tämä luo hyvän pohjan oman hyvinvoinnin tukemiselle. Aikataulun joustavuus mahdollistaa näissäkin hetkissä tehtävän siirtämisen toiseen ajankohtaan, kun kalenteri ei ole lähtökohtaisesti täynnä.

Tähän väliin on hyvä nostaa esille, että itsetuntemus auttaa selkeyttämään esimerkiksi omia vireystiloja. Itsensä johtaminen taas tukee itsetuntemuksen hyödyntämistä työelämässä.

Riittävät ja sisällöltään sopivat tauot

  • Minkä mittaiset ja, kuinka usein toteutetut tauot olisivat sinulle sopivat määrällisesti?
  • Vai vaihtelevatko ne päivien mukaan?
  • Mitä tauot sisältäisivät, että kokisit ne palauttaviksi?

Taukoja voi olla erilaisia. Sellaisia, jotka aktivoivat kehoa tai rauhoittavat mieltä. Sellaisia, jotka irtauttavat ajatukset työstä tai joiden aikana huolehditaan ravitsemuksesta. Esimerkit ovat hyvin yleisellä tasolla, sillä yksilöitä rauhoittavat erilaiset asiat. Kehoakin voidaan aktivoida monin tavoin ja ruokavaliot voivat erota, vaikka ne noudattaisivatkin pääosin yleisiä ravitsemussuosituksia.

Taukojen tarkoitus on ladata akkuja päivän aikana. Kun palaat tauolta työpisteelle tai työtehtävien pariin on kehossa ja mielessä ihan eri tavalla virtaa seuraavaan tehtävään. Voit siis aloittaa aina uuden homman hyvällä energialla. Se, että keho ja mielemme toimivat näin on aika mahtavaa, eikö?

Monipuoliset tehtävät

Oletko havainnoinut, kuinka kauan pystyt todella keskittymään kerrallaan mihinkin tehtävään?

Asiantuntijatyössä tehtävät ovat enemmän aivoja kuormittavia, joten väsymys on erilaista, kuin fyysisessä työssä. Väsymyksen ehkäisemiseksi asiantuntijantyössäkin on hyvä sisällyttää työpäivään erilaisia tehtäviä. Niitä rutiininomaisia tehtäviä, jotka luonnistuvat ilman suurempaa ajattelua, jolloin ne kuluttavat pääsääntöisesti vähemmän energiaa. Työtehtäviä, jotka vaativat paljon keskittymistä sekä työtehtäviä, jotka vaativat luovuutta ja ihmisten kanssa vuorovaikuttamista. Kaikenlaisia tehtäviä, mitkä tuovat vaihtelua energian käyttämiseen.

Monipuolisuus tasapainottaa päivää. Osa meistä saa energiaa ihmisistä, kun taas osaa ihmisten kanssa oleminen kuormittaa enemmän. On hyvä tuntea oman vireystilan vaihtelut ja siihen vaikuttavat asiat sekä tiedostaa, että aivot eivät jaksa suorittaa kahdeksaa tuntia putkeen täydellä teholla vaativaa ajattelua.

Välillä on myös hyvä irrottaa katse näytöstä ja antaa silmien levätä. Tämä onnistuu esimerkiksi kävelypalaverin muodossa eli palaveerataan puhelimen välityksellä. Suosittelemme tätä erityisesti ideointiin ja yhteisöllisyyden ylläpitoon. Kävelyllä tuetaan myös kehon ja mielen vireyttä muutenkin kuin silmien osalta. Käveleminen aktivoi verenkiertoa, mikä vaikuttaa myönteisesti lihaksiin ja aivoihimme. Tällöin aivot saavat enemmän happea sekä ravintoaineita, joten ei ihmekään että ajatus juoksee paremmin.

Yhteisöllisyyden kokemus

Ihmisinä meillä on inhimillinen tarve kokea yhteyttä esimerkiksi toisiin ihmisiin. Haluamme tulla nähdyiksi, kuulluksi ja ymmärretyksi itsenämme. Jokainen ihminen kaipaa joskus tukea ja apua toisilta ihmisiltä. Tieto siitä, että on olemassa henkilö, jolta kysyä neuvoa tai varmistusta asiaan huojentaa oloa. Toisinpäin voisi ajatella, että tuen puute lisää psyykkistä kuormitusta.

Toisinaan työssä voi myös tarvita kuuntelijaa, jonka avulla prosessoi omia ajatuksiaan. On tärkeää, että työyhteisössä on luottamuksellinen ilmapiiri, joka mahdollistaa yhteisöllisyyden tunteen. Jokainen saa ilmaista itseään ja tehdä työtä tavallaan. Ajattelemme, että yksi tärkeä näkökulma yhteisössä toimimisessa on tunteiden näyttäminen ja tunteiden hyväksyminen osaksi ihmisyyttä. Niiden tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen voi toki tarvita harjoitusta, mikä on mielestämme askel kohti hyvinvoivaa työyhteisökulttuuria.

Yhteenveto

Koemme, että edellä mainittujen asioiden toteuttaminen on hyvinvoinnin huomioimista. Kun jokainen saa toteuttaa hyvinvoivan työpäivän palasia itselleen sopivalla tavalla, ei työpäivä kuluta koko energiavarastoa. Palautumista on tapahtunut työn tekemisen ohella, jolloin virtaa jää vielä vapaa-ajalle.

Kun työpäivä on sisältänyt sopivat raamit, mielekästä tekemistä, onnistumisen tunteita ja jokainen on saanut kannustusta työkavereilta. Eikä koko päivää ole tarvinnut istua yhdessä paikassa tai aikataulu ole ollut minuutin tarkka. Voi päivän päätteeksi todeta, että kuormitusta on ollut sopivasti, joten huomennakin on kiva palata töihin.

Yhden henkilön esimerkkitarina hyvinvointia tukevasta työpäivästä ja sen palasista:

“Olen edellisen työpäivän päätteeksi valmistanut suunnitelmat seuraavalle päivälle. Kirjasin myös tauot ja siirtymäajat kalenteriin. Joustavan työaikasuunnittelun vuoksi työpäiväni alkaa klo 10 tarkastamalla päivän tehtävät. Näin tiedän, mitä minulta odotetaan, joten voin käydä työhön. Ensimmäisenä työtehtäväni on palaveri, joka nostaa vireystilaani, koska saan energiaa myönteisistä ihmiskontakteista ja aamupäivät eivät muuten ole virkeintä aikaani.

Ensimmäinen työtehtävä sisältää vuorovaikutusta ja ideointia kollegoideni kanssa. Palaveri myös kuluttaa energiaani, vaikka koen olevani jopa ylivireä yhteisen hetken jälkeen. Vastapainoksi on siis hyvä rauhoittaa mieltä pienellä tauolla. Ennen tätä kirjaan puhutut ja sovitut asiat ylös, jotta voin palata niihin myöhemmin. Rauhoittavan tauon kuten hengittelyn ja ikkunasta luonnon katselmisen jälkeen on aika tukea kehoa ja mieltä ravitsemalla sitä lounaalla. Toisinaan lounas on mukava nauttia yksin, mutta useimmiten haluan vaihtaa kuulumisia työkavereiden kanssa. Tämäkin riippuu siitä, millaiseksi koen vireystilani.

Iltapäivällä vireystilani on päivän aikana parhaimmillaan, joten olen suunnitellut siihen keskittymistä vaativia tehtäviä. Pystyn keskittymään tunnista kolmeen tuntia ja pidän taukoja hyvinvointiani tukien. Esimerkiksi liikun, siirrän katseen kaukaisuuteen, juon vettä ja syön välipalaa. Kun keskityn, tuon sen esille työkavereilleni asettamalla “Tavoitettavissa taas kello 15” -lapun pöydän kulmalleni. Näin en tule keskeytetyksi ja menetä mahdollista flowta. Aikatauluni kertominen ja keskittymistä vaativien hetkien näkyväksi tekeminen kuuluvat myös yhteisöllisiin työskentelytapoihin. Huolehdin myös teknologian ja viestintävälineet äänettömälle. Mikäli teen ajatusta vaativaa työtä teen sen hiljaisuudessa ja mikäli työstän jotain muuta kuuntelen musiikkia samalla.

Työpäivään liittyy myös muita tehtäviä kuten yhteydenottoja, kommentointeja ja työkavereiden tukemista. Ne sopivat mainitsemieni päätehtävien väleihin joustavasti. Osa tulee spontaanisti päivän aikana esille, osa on suunniteltu etukäteen. Esimerkiksi sähkösposteihin vastaamiselle varaan 15 minuuttia työpäivän alkupuoliskolla ja toisen samanlaisen loppupäivästä. Näin sähköpostit eivät keskeytä päivääni. Tästäkin tavasta on tärkeää viestiä muille, että heidän odotuksensa kohtaavat toimintani. Pyrin purkamaan työpäivän työkaverin kanssa päivän päätteeksi, kertoen onnistumisista ja haasteista. Se tukee hyvinvointiani, kun ajatukset eivät kulkeudu kotiin ja saan työyhteisöltäni tukea. Tämä lisää kokemusta yhteenkuuluvuudesta työyhteisöäni kohtaan.

Työpäivän jälkeen lähden lenkille ja ajattelen, kuinka hyvin olen voinut järjestää työni sellaiseksi, missä yksilöllisen hyvinvointini huomioiminen on mahdollista.”

Kertauksena hyvän työpäivän palasia:
  • Omannäköinen aikataulu, johon voin vaikuttaa.
  • Riittävät ja sopivalla sisällöllä olevat tauot.
  • Monipuoliset tehtävät.
  • Yhteisöllisyyden kokemus.
Näistä yhdenkin puute päivässään kuormittaa, mutta hyvä resilienssi auttaa jaksamaan, koska yllättäviäkin tilanteita tulee vastaan työelämässä. Eri asia on, jos puutteita esiintyy useita ja jatkuvasti. Tällöin on syytä pysähtyä ja pohtia, miten järjestää palaset uudelleen tukemaan omaa hyvinvointia ympäristössä, jossa työskentelee.

 


Kipinävuoron ovat kirjoittaneet vastavalmistuneet Wellness-tradenomit, joilla on liikunta- ja terveysalan ammattitutkinnot aiemmista opinnoista:

Kaisa Purmonen, wellness-tradenomi & liikunnanohjaaja.
“Tällä hetkellä työpäiviäni tauottaa mieluisat kotipuuhastelut, kuten kukkien hoitaminen ja pyykkien laittaminen.”

Ursula Arsiola, wellness-tradenomi & mielenterveyteen erikoistunut lähihoitaja.
“Tällä hetkellä minulle merkitykselliseksi tauoksi on muodostunut ajatusten kääntäminen työstä Melrose placen yllättäviin käänteisiin lounaan ajaksi.”

Jaamme hyvinvointivinkkejä Instagramissa @Hyvinvointikokemus

, ,

Comments are closed.