Kaikki tapahtumat verkkoon – oppimispäiväkirjani viime viikolta

“Millä ihmeen ajalla te teitte tuon kaiken?” kysyi eräs tuttuni kun oli seurannut minun ja kollegoideni some kanavia viime viikolla. MarkkinointiKollektiivin tuotannon puolelta julkaisimme tietoa uudesta tekemistämme ja koronatilanteeseen reagoimisestamme tiuhaan tahtiin. Julki saatiin MK Aamukahviseura ja markkinoijille tehty tilanne kysely. MarkkinointiKollektiivin tuotannossa todellakin kiirettä piti; emme halunneet jäädä hetkeksikään pohtimaan ja odottamaan, vaan samantien kun uutiset tapahtumien ja kokoontumisten kieltämisestä tulivat, aloimme muuttamaan toimintaamme. Veimme toimintamme verkkoon hetkessä. Ja loimme uutta tuosta vaan. Siltä se ainakin ulospäin näytti. Mitä tapahtui kulisseissa?

MarkkinointiKollektiivi järjestää yhteisölleen, yhdessä mahdollistajakumppaniensa kanssa, vuonna 2020 yhteensä yli 10 markkinoinnin eri teemoja käsittelevää kuukausitapahtumaa. Alkuvuodesta teimme yhdessä Solitan kanssa 4P-tapahtuman, yhdessä LeadFamlyn kanssa Pelillistäminen markkinoinnin työkaluna– tapahtuman ja Vastuullisuus ja sen merkitys markkinoijalle tilaisuuden Videolle, Wörksin, Nesteen ja Torin kanssa. Meillä oli meneillään mentoriohjelma ja sisältömarkkinoinnin koulutus, kun yhteiset kokoontumiset kiellettiin. Meillä oli suunnitelmissa vielä neljä eri tapahtumaa pidettäväksi ennen juhannusta. Kaikki nämä oli suuniteltu toteutettavaksi fyysisesti. Mitä nyt?

Meidän onni on oma organisaatiokulttuurimme. Tärkeintä on että tapahtuu. Joskus on ihan ok että hiotaan ulkoasua parempaan kuntoon kun jo laukataan, eikä jäädä viilauksia tekemään lämmittelyvaiheessa. Tämä onnistuu, koska organisaatiomme kaikki neljä päättäjää ja tekijää olemme samaa mieltä siitä, että näin on ok toimia. Nopeudestamme saamme myös kiitosta ja kannustusta MK yhteisöltä. Kiitos siitä, sillä tiedämme kyllä varsin hyvin kuinka loistavan taitavia ammattilaisia siellä puolella joukossa on: nopea designimme saattaa aiheuttaa vaikka “silmäsyöpää” (palaute, joka on jäänyt meillä sisäisesti elämään aivan omaa elämäänsä: tämän palautteen saimme kerran kyselystämme josta oli löydettävissä kirjoitusvirhe).

Meidän homman nimi on myös tekemisen meininki, rakkaudesta lajiin. Me välitämme aidosti niin syvästi hommistamme ja koemme tärkeäksi olla auttamassa yhteisön jäseniä, että siitä saa usein ne viimeisetkin buustit tekemiseen, jos voimat alkavat hyytymään.

 

Kaikki verkkoon: valmiina, paikoillanne, hep!

Liputamme sen puolesta, että markkinoinnin alalla tehtäisiin hommia yhdessä. Jaettaisiin tietoa. Varmasti osin senkin vuoksi meillä on onni ja ilo saada työskennellä ajatusta ehdottomasti kannattavien mahdollistajien kanssa. Meillä on suunnitelmissa Kasvu-teemainen tapahtuma huhtikuun loppuun yhdessä MTV:n kanssa ja suunnittelemme Kohtaamiset-tilaisuutta toukokuulle Messukeskuksen kanssa. Ei sanaakaan, etteivätkö nämä tahot olisi olleet kanssamme heti sitä mieltä, että mitään ei lähdetä perumaan: kaikki muutetaan virtuaalisiksi tilaisuuksiksi. Tästä emme voisi olla iloisempia! Maailman nykytila kun ei poista ihmisten tarvetta oppia ja inspiroitua.

Samalla myös mieleen tuli, että nyt yhteisö tarvitsee apua ja tukea. Jotain minkä äärellä kokoontua. Syntyi Aamukahviseura, joka on koonnut nyt kolmeen aamulähetykseen kuhunkin n. 120 henkilöä linjoille. Aamukahviseurassa on myös tärkeää, että otamme linjoille, kahvilaamme, saapuneet yhteisön jäsenet aktiivisesti mukaan lähetykseen. Chatin hyödyntämiseen kannustaminen ja päivittäisen vieraan sekä mahdollistajamme Allerin kanssa suunnitellut aktivoivat äänestykset / väittämät ovat keränneet kiitosta.

Ei muuta kuin hihat heilumaan, työkaluja etsimään, tiimin slacki laulamaan, iltakahvia keittoon ja hommiin. Uutta luotiin vauhdilla ja olemassa olevaa tekemistä piti tukea. Ei tätä voida sanoa tehdyn nyt normaaleissa työtunneissa. Ensimmäinen viikonloppu meni pitkälti töitä tehdessä tai niitä miettiessä. Mutta se oli sen arvoista. Meillä oli moni asia valmiina kun ensimmäinen, kaikkien yhteinen etätyöviikko alkoi, ja saimme jo asioita rullaamaan.

Viime viikko oli uuden opettelua. Niin työkalujen puolesta kuin myös muutoinkin. Myönnän, että laiminlöin struktuuria, niin työn tekemisessä kuin henkilökohtaisessa hygieniassa. Monena päivänä muistin vasta iltapäivällä, että aamuhampaiden pesu on totaalisesti unohtunut. Tartuin vähän siihen ja tähän. Aloitin ja sitten unohdin mitä pitikään tehdä seuraavaksi. Illalla tuntui, että mikään homma ei ollut maalissa ja koneella oli kymmeniä välilehtiä auki keskeneräisiä hommia.

 

Aika pysähtyä miettimään mitä tulikaan opittua

Nyt on tosi mukava sanoa, että uusi viikko on alkanut loistavasti. Annan itselleni anteeksi viime viikon räpiköinnin ja jopa aina työpäivieni tekemistä ohjanneen töiden nelikentän unohtamisen. Nelikenttä on taas päässyt käyttöön, olen muistanut pestä hampaat ja hallinnan tunne omaan työpäivään on palautunut. Eilinen työpäivä pysyi tasan jo normaalien työtuntien rajoissa ja tänään aion lopettaa myös ajoissa.

Maailma ja business ympärillämme ovat vielä muutoksessa. Enkä missään tapauksessa väitä, että me MarkkinointiKollektiivin tuotannon puolella olisimme itse kaikkeen valmistautuneet tai valmiina. Lähdetän vaikka siitä, että emme vielä aivan satavarmasti tiedä miten seuraava isompi tilaisuutemme verkossa järjestetään. Mutta me keksimme keinot! Niin me keksimme myös sisältömarkkinoinin koulutuksen viimeisen kerran pitämiseen ja sisällön pyörittämiseen, vaikka reaktio aikaa oli vain tovi.

Nyt tärkeää on, että “ei väsytetä itseämme edessä olevan maratonin ekoilla kilometreillä”, kuten viisas kollegani sanoi.

 

Miten opettelin itse uudet työkalut käyttöön:

1) Ahdistuin. Hetkeksi. Tässä menee raja, jota koitan aktiivisesti laajentaa. Myönnän siis, että inhoan ottaa uutta teknologiaa käyttöön. Vedin henkeä ja rupesin miettimään uusia salasanoja.

2) Hyppäsimme uuden työkalun linjoille kaikki yhdessä. Jollekin siinä oli jotain elementtejä tuttuina, toiset vain painoivat eri nappuloita ja kokeilivat mitä mistäkin tapahtuu. Laittelimme parit viestit uuden työkalun asiakastukeen, ja naureskelin kuinka hetkellisesti uuden oppimisesta aivot tuntuivat olevan täynnä. Jouduin turvautumaan parin aivan tavallisen englanninkielisen sanan mieleen palauttamisessa verkkosanakirjan puoleen kyetäkseni chattailemaan asiakastuen kanssa.

3) Kutsuin perheeni (sisarukset ja äidin) uuden työkalun linjoille hengaamaan ja pelaamaan. Työkalussa on valkotaulu ja pelasimme hirsipuuta ja pictionarya. Samalla sain tuntumaa työkaluun ja varmuutta sen käyttöön. Olin koko porukasta ainoa, jolle työkalu oli tuttu, joten jouduin antamaan muille käyttöohjeita. Parhaiten oppii kun joutuu itse opettamaan!

 


Marica Thorén

Kirjoittaja työskentelee MarkkinointiKollektiivissa ja hänen työntekoaan johtaa nelikenttä, jossa hommat jaotellaan Tämän päivän tulipalot / Huomennakin ehtii vielä/ Taskien pitkä lista / Muista tsekkailla näitä -osioihin. Tämä pitää kirjoittajan pään järjissään ja auttaa keskittymään tärkeimpään tekemiseen.

, , , , ,

Comments are closed.