Miksi perustaa luova toimisto ulkopuolisen ihmisen vuoksi?

Miksi kukaan perustaisi yritystä jonkun muun vuoksi? Eikö uusi yritys perusteta yleensä silloin, jos tuntee itse paloa johonkin asiaan? Olisiko tuon jonkun muun oltava jotenkin erittäin merkittävä hahmo? Eikö hänet silloin kannattaisi pyytää mukaan yhdeksi perustajista?  

Maailmassa on toimisto, joka on perustettu yhden ulkopuolisen ihmisen vuoksi.

Todennäköisesti kaikki tätä blogia lukevat ovat tietoisia yrityksestä nimeltä Crispin Porter + Bogusky (CP+B). Toimisto on kahminut palkintoja ja tunnustuksia ja Advertising Age valitsi heidät myös kerran vuosikymmenen toimistoksi.

Toimiston perustajat olivat uransa alkuvaiheessa 1980-luvun alussa, kun he saivat tehtäväkseen järjestää toimialaan liittyvän kilpailun San Franciscossa. Eräälle kategorialle ehdotettiin nimeä Howard Gossagen mukaan, joka oli jo tuossa vaiheessa edesmennyt. Kilpailun nuoret järjestäjät eivät olleet koskaan kuulleetkaan Gossagesta, joten he lähtivät jututtamaan hänen entisiä kollegoitaan. Tarinat olivat niin vaikuttavia, että ne antoivat sytykkeen Crispin Porter + Boguskyn perustamiseen.

Mitä tarinoissa sitten kerrottiin?

Howard Luck Gossage oli kieltämättä aikamoinen hahmo.

Hän kehitti interaktiivisen mainonnan. Ennen internetiä. 1960-luvulla.

Hän pelasti Grand Canyonin. Mainonnalla.

Hän oli synnyttämässä Yhdysvaltain vihreää liikettä. Mainonnalla.

Hän käynnisti vallankumouksen Karibialla. Mainonnalla.

Ja suunnitteli kollegoineen vielä lipun ja valuutankin.  

Hän popularisoi vieläkin ahkerasti viitatun tutkija Marshall MacLuhanin tieteellisen läpimurron, joka käytti termiä cybernetics. Termi viittaa tiedonkulkuun systeemien välillä ja itse systeemeissä, oli näissä kyse sitten ihmisistä tai tietokoneista. MacLuhan ja Gossage eivät esittäneet kysymyksiä teknologian murroksesta, vaan antoivat vastauksia jo silloin 1960-luvulla. Ja siis hieman kärjistettynä: internet toimii käytännössä MacLuhanin teorioiden varassa.

CP+B:n perustaja Alex Bogusky on maininnut digitaalisten konseptien suunnitteluun liittyen, että heillä on ahkerassa käytössä WWGD-metodi eli What Would Gossage Do? He eivät vain inspiroidu Gossagen ajattelusta, vaan myös reippaasti ryöväävät hänen parhaita käytäntöjään ja käyttävät niitä luovan suunnittelun työkaluina. Se on johtanut useisiin palkittuihin töihin ja kampanjoihin. Yrityksessä myös jaettiin yhdessä vaiheessa kaikille uusille työntekijöille luettavaksi Gossagesta kertova kirja, jotta ajattelu saatiin heti alusta lähtien sopiville kierteille.

Tutustuminen Gossagen elämäntyöhön antoi hyvän muistutuksen siitä, että toimivat, luovat konseptit perustuvat lopulta aika yksinkertaisiin ja jo todistettuihin malleihin. Uransa edetessä Gossage koki koko ajan vain vahvempana sen, että hänen tulisi käyttää luovaa osaamistaan ja vaikutusvaltaansa myös tärkeiden asioiden ratkaisemiseen. Gossagen elämäntyön voisi kiteyttää siihen, että mainonnan suunnittelijalla on tahtoessaan mahdollisuus ja oikeaa valtaa vaikuttaa yhteiskuntaan myönteisellä, merkittävällä tavalla. Mikäli aihe kiinnostaa, tässä kirja: Changing the World Is the Only Fit Work for a Grown Man (Amazon)

‍

‍-Mika Matikainen  

Mika Matikainen (LinkedIn) on palkittu design-generalisti, joka on työskennellyt pitkään luovan suunnittelun parissa digitaalisesta tuote- ja palvelukehityksestä markkinointiviestintään ja konsultointiin muun muassa kolmen perustamansa yrityksen kautta. Viimeisin seikkailu on meneillään Wolt-startupissa, jossa hän on yksi perustajista. Matikainen myös mentoroi Euroopan suurinta design-hackathonia Dashia ja tekee Executive MBA -tutkintoa luoville aloille suunnatussa ohjelmassa (Berlin School of Creative Leadership). Hän rakastaa isoja ideoita ja ihmisiä, joilla on kykyä toteuttaa ne tosielämässä.