Mitä sinun siivilääsi jäi?

Maaliskuussa työpöytämme täyttyivät kysymyksillä. Korona pysäytti, sekoitti, peruutti, muutti ja loi uutta, mutta oikeita vastauksia ei ollut meistä kenelläkään. Arvauksia, skenaarioita ja pohdintoja oli sitäkin enemmän. Dataa, jonka päälle rakentaa, vain vähän.

Tiedonjanomme oli melkoinen.

Huomasimme tämän myös Dagmarissa. Niinpä järjestimme poikkeuskevään aikana 11 webinaarin sarjan uuden ajan markkinoinnista. Aiheina muun muassa post cookie -tulevaisuus, personoitu monikanavainen markkinointi ja tiedolla johdettu innovointi.

Webinaarit täyttyivät hetkessä ja tallenteet keräävät katsojia edelleen.

Samaan aikaan halusimme ymmärtää, miten poikkeustilanne vaikuttaa suomalaisten ajatuksiin, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Käynnistimme oman Poikkeustilan kuluttajabarometri-tutkimuksen. Sen avulla olemme saaneet vastauksia esimerkiksi siihen, mihin suomalaiset ovat käyttäneet rahaa ja kuinka huolissaan he tilanteesta ovat. Tieto auttaa kummasti eteenpäin.

Nyt kun pahin näyttää olevan ohi, voimme alkaa arvioida, mikä lopulta muuttui.

Markkinoinnin perustehtävä ei muuttunut. Tehtävämme on edelleen vauhdittaa liiketoimintaa, luoda kasvua ja käydä dialogia asiakkaiden kanssa.

Olemmeko saaneet uusia tehtäviä?

Ehkäpä. Tai ainakin joidenkin asioiden merkitys on nyt suurempi kuin koskaan. Nostan niistä esiin kaksi: asiakasymmärryksen kasvattaminen ja toimintamallien kehittäminen.

Miksi asiakasymmärrys?

Puhumme Dagmarissa asiakkaidemme kanssa ”uudesta normaalista”. Jostain mistä meillä ei vielä ole kokemusta. Emme aidosti tiedä, miten kuluttajat tai yritykset tulevat nyt toimimaan. Voimme tehdä jälleen pohdintoja ja skenaarioita, mutta se oma, mahdollisesti jopa eristyksissä syntynyt näkemys ei ehkä ole paras mahdollinen. Ennen koronaa tuotettu data täytyy päivittää.

Korona on vaikuttanut asenteisiin yllättävän paljon. Niihinkin, joiden pohjalta teemme päivittäisiä kulutusvalintojamme. On ollut mielenkiintoista kuulla eri toimialojen havainnoista, joita kevyilläkin tutkimuksilla on voitu tehdä.

Asiakasymmärrykseen panostaminen on nyt avainasemassa, kun kuljemme kohti uutta normaalia.

Matka ei ole helppo, mutta jos meillä on käsitys siitä, mitä nykyiset kuluttaja-asiakkaamme ajattelevat, millaisia muutoksia asiakassegmenteissämme on tapahtunut ja millaisia uusia, potentiaalisia asiakasryhmiä meille on koronan myötä kenties syntynyt, olemme aika paljon vahvempia.

Vauhdittamaan liiketoimintaa, luomaan kasvua ja käymään dialogia asiakkaiden kanssa.

Miksi toimintamallit?

Toimintamalleista on puhuttu pitkään. Erilaiset ketterät toimintamallit ovat ansaitusti tehneet tuloaan markkinoinnin johtamiseen, mutta niiden jalkautuminen on takkuillut. Ehkä siksi, että vanhatkin toimintamallit ovat vielä toimineet kohtuullisesti.

Ketterää toimintamallia on ehkä otettu osin käyttöön, mutta usein se on saattanut tarkoittaa sitä, että kaikki vain tehdään viime tipassa ja tekijät uupuvat.

Uusi normaali pakottaa meidät elämään hetkessä, testaamaan ja reagoimaan.

Se tuntuu nyt täysin luontevalta ja ainoalta oikealta tavalta edetä. Kuukausien päähän ulottuvia päätöksiä ei tunnu viisaalta tehdä, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen ja juuri mistään ei voi olla varma.

Itse toimintamallin rakentamiseen ja resurssointiin on kuitenkin syytä panostaa, jotta tekijöiden paras osaaminen saadaan esiin.

Markkinoijan kumppanilta ketteryys vaatii paljon, siksi toimintamalli kannattaa rakentaa yhdessä kumppanien kanssa. Hyödyllistä voi olla myös käyttää ulkoista osaajaa ketterän toimintamallin rakentamisessa.

Huomasimme Dagmarissa, että niiden kumppanien kohdalla, joiden kanssa toimimme ketterillä malleilla, korona ei juuri muuttanut tapaamme tehdä. Toki moni asia meni uusiksi, mutta kun arviointia ja päätöksiä tehdään jatkuvasti, toimintamalli tukee meitä tehtävissämme.

Kun vauhditamme liiketoimintaa, luomme kasvua ja käymme dialogia asiakkaiden kanssa.

 

Outi Hämäläinen
Client Director, Dagmar

 

 

, ,

Comments are closed.